Kaikki voi muuttua parissa sekunnissa

Nyt on ollut pitkä tauko kirjoittamisesta! En ole ehtinyt, enkä jaksanut, eikä suoraan sanottuna ole kiinnostanut kirjoittaa tänne. :D Mutta taisi "kesäloma" tehdä hyvää, sillä nyt taas mielelläni alan kertoilemaan kuulumisia! Paljon on ehtinyt tässä välissä tapahtua, hyviä ja huonoja asioita. Mistäköhän aloittaisin...

No. Villen ja Sävyn kanssa hyppäsin säännöllisesti vielä touko-kesäkuussa. Villen kanssa oltiin myös kotitallilla pikkuisissa estekisoissa kesäkuun alussa. Ilmoittauduin puomiluokkaan ja kun se meni tosi hyvin, niin jälki-ilmoittauduin myös 50cm:iin. Viltsu oli niiin hienosti! Ei kytännyt mitään ja puomiluokassakin lensi kaikkien puomien yli, luuli olevansa isommallakin radalla! :D Puomiluokassa tulos oli 0vp ja siinä kaikki nollat sai rusetin. 50cm:ssä tulos oli myös 0/0vp, mutta meidän aika ei ihan riittänyt sijoille. :) Samapa tuo, kun hevonen ylitti kaikki odotukset jo muutenkin. :)

Palkintojenjaossa. :)

11.7. tilanteet kuitenkin muuttui. Olin Villen kanssa valmennuksessa ja alkutunti meni tosi hyvin. Hevonen kuunteli ja radat tuntui hyviltä, hieman välillä vastusti pidätteitä ja kääntäviä apuja, mutta ne kuitenkin meni läpi. Innarikavalletit oli sille hiukan vaikeita, mutta selviydyttiin niistä kuitenkin jo useasti ja muutaman kerran täysin oikeinkin. Oltiin radan loppuvaiheessa, jäljellä taisi olla kaksi hyppyä, kun hyvin menneelle tunnille tuli karu lopetus. Oltiin tulossa okseri - 3 laukkaa - innarikavalletit. Ville tuli huonosti sisään okserille ja siihen tuli huono hyppy, jolloin 3 laukkaa (raviaskeleita vielä joukossa) ei onnistunut. Ville ei kuunnellut pidätteitä vaan tuli liian kovaa ensimmäiselle kavalletille: näin jo siinä vaiheessa että nyt käy huonosti, kun tunsin kuinka hevonen kompuroi. Lopputulos: Ville ei ehtinyt järjestellä jalkojaan ennen keskimmäistä kavallettia, vaan siitä jäi puomi jalkoihin ja kaaduttiin... Tulin suoraan naamalleni hiekkaan ja Ville kierähti yli ja ympäri selältään niin, että jalat kävivät yläkautta ja minä olin alimmaisena. Voin kyllä kiittää jotain ylempää tahoa, että ei pahemmin käynyt ja olen hengissä.

Tässä video tapahtuneesta, En suosittele heikkohermoisille! ;)
Kannatan katsomista isolta screeniltä, jostain syystä en saa tuota isommaksi...

Ensimmäinen asia mitä tajusin maassa, oli että yritin työntää Villeä käsillä pois, että se nousisi toiseen suuntaan eikä mun päälle. Kun kierähdin selälleen, näin että ohjat oli kietoutuneet oikean jalkani ympärille, joten vaistomaisesti kurotin ohjia kohti ja sanoin Villelle vaan "prrrrrr" että se pysähtyisi, kun otti muutaman peruutusaskeleen. Äitini oli ollut kuvaamassa kentän reunalla, niin hän ehti äkkiä paikalle ja sai otettua ohjasta kiinni ja sen irti jalastani. Sitten tunsin järkyttävän kivun ja polttavan tunteen, sekä vihlonnan koko vasemmassa jalassani ja jäin vain makaamaan selälleni. Tunsin kyllä heti, että muualla kropassa tuntui kaikki olevan ok, mutta jalka, varsinkin reisi tuntui Todella pahalta. Joku (kiitos vain kuka ikinä hakikaan :D) haki hevosille tarkoitetun kylmäyssuojan ja se laitettiin reiteni päälle, missä pahin kipu oli. Siinä vaiheessa huomasin että jalka oli tunnoton reidestä. Säären ja varpaat kyllä tunsin, onneksi.

Matkalla Pulssista kotiin. Jalka turposi heti...

Pulssiin matka vei ja siellä jouduin vielä tovin odottelemaan ennen kuin pääsin lääkärille. En pystynyt varaamaan painoa jalan päälle, joten isä kuskasi mut pyörätuolissa sisälle.. :D Ensimmäinen asia, mitä lääkärisetä sitten teki, oli että hän nappasi vasemmasta jalasta kiinni ja kysyi "Sattuuko tämä?"..... -.- Irvistäen totesin että "NO SATTUU!". Siinä jalkaa sitten tutkittiin ja kävin röntgenissäkin varoiksi, vaikka itse en missään vaiheessa uskonut että mitään murtumia olisi, eikä ollutkaan. Kovin selvää diagnoosia en saanut. Minut passitettiin kotiin kipulääkkeiden, kainalosauvojen ja tukisiteiden kera ja varattiin alkuviikkoon aika, jolloin jalka olisi muutaman päivän saanut tasaantua.

(Nyt seuraa karua kuvamateriaalia...)

Ekana iltana kotona.

Möhkäle-polvi :S

Heti seuraavana maanantaina menin lääkäriin, joka tutki jalkaa paremmin. Silloin sain diagnoosiksi että reidessä on iso lihas-ja hermovaurio, sekä verenpurkaumia (no shit :D). Sain lähetteen magneettikuvaukseen, joka tehtiin saman viikon perjantaina. Sieltä sain vihdoin kunnollisia tuloksia, jotka olivat: rasvakudos irti "pohjastaan" (missä sitten onkaan kiinni), lihaksen ja rasvakudoksen välisessä kalvossa muutaman sentin repeämä, laaja pintahermovaurio reidessä, sekä isot verenpurkaumat koko reiden alueella. Ainiin, ja polvilumpio oli käynyt poissa paikaltaan.

3. päivä.

Kivat väritykset molemmilla sivuilla!

10. päivä.

Kepeillä mentiin viikko, sen pidempään en niitä halunnut katsella kun olivat aina tiellä. Nyt kohta 2kk:n jälkeen jalka alkaa olla suht hyvä. Olen ratsastanut muutaman kerran (4..?), pystyn kävelemään normaalisti ja rappusetkin alkavat sujua. Lääkärit sanoivat, että kestää kauan (mahd. vuoden loppuun) ennen kuin se on täysin ennallaan, ja hermojen uusiutumisessa vasta kestääkin.. Mutta, olisi voinut käydä TOSI paljon pahemmin, jos Ville olisi vaikka tullut 10cm ylemmäs päälleni niin olisi lantio rikki.. Saati sitten 30cm... Joten, olen ihan tyytyväinen että selvisin sentään näin helppohoitoisilla vammoilla! Olen kuntouttanut jalkaa parhaani mukaan, sitä on hierottu ja venytetty sen mukaan mitä on kestänyt ja itsekin venytän joka päivä reittä kotona. Olen koko ajan tehnyt asioita kivun ja väsymisen sallimissa rajoissa. Jos jalka on alkanut särkeä tai tuntunut huonolta, niin olen lopettanut liikkumisen ja antanut sen levätä. Ei se kuitenkaan sillä parane, että istuu kotona sohvalla ja odottelee ihmettä, niin olen pikkuhiljaa lisännyt rasitusta ja koko ajan kuunnellut tuntemuksia. Se on tainnut toimia hyvin, sillä parantuminen on kyllä ollut yllättävän nopeaa. Mulla on kyllä ollut mahtavat tsemppaus- ja tukijoukotkin! <3 :)

Nyt olen todella tajunnut ja kokenut, kuinka silmänräpäyksessä tilanne voi muuttua täysin päälaelleen. Oli kamalaa kun itse tajusin jo ensimmäisen kavalletin kohdalla että "o-ou..." ja ehdin vain miettiä että nyt sitä sitten mennään. :O

Siinä oli varmaan tarpeeksi tekstiä ja järkkyä kuvamateriaalia yhdelle kerralle...? :D Seuraavaksi voin sitten kirjoitella niistä kivoista jutuista, joita onneksi myös on mahtunut tähän pariin kuukauteen! :)

# 30 - Sävyn kanssa korkkaamassa kilpaura

Viime sunnuntaina (27.4.) oltiin Turussa seurakilpailuissa. Hyppäsin Sävyllä 80 & 90 ja Elviiralla 90 (tai no, muutaman esteen..). Sävy tuntui alusta asti melko rennolta ja kuuliaiselta. Kävelin ensin pitkät alkukäynnit ja sitten mentiin verkkaan. Sävy hermostuu helposti jos samassa tilassa on paljon hevosia, varsinkin kun muut laukkaavat ohi tai hyppäävät vieressä. Otettiin siis todella pikainen verkka vain, ravasin muutaman kierroksen ja työstin laukan hyväksi. Sitten  hyppäsin muutaman hyppyä niin että ne tuntuivat hyvältä. Sitten mentiin takaisin verkan ulkopuolelle kävelemään, ettei hevonen vetäisi hernettä nenukkiin muista hepoista. Onneksi oli tosi kuuma päivä niin lihakset pysyi hyvin lämpimänä!

80cm:n rata tuntui hiukan hakemiselta. Sävy oli yllättävän rauhallinen ja sitä sai oikein ratsastaa joissain kohtaa eteenpäin. Hyppypaikat ei oikein osuneet kaikki nappiin, muutama tuli oikein hyvään paikkaan. Rata tuntui lähinnä siltä, että koko ajan piti jotenkin säätää vauhtia, ottaa kiinni tai pyytää eteen, se ei ollut siis kovin tasaisen tuntuinen rata vaan aika paljon sai tehdä töitä. Muutamalla esteellä sai myös olla tarkkana ettei Sävy livahtanut esteestä ohi. Ei kylläkään tosissaan ollut menossa ohi missään kohtaa, mutta luikerteli aika paljon joissain kohdissa. Lopputulos oli kuitenkin puhdas rata ja ruusuke lähti siitä luokasta mukaan. :)

Hassuja hyppypaikkoja vol 1. :D

Näytetään melkeen ihan esteratsukolta! ;) <3

Sitten oli Elviiran vuoro. Elviira oli huono heti alusta asti. -.- Se oli tahmea kuin mikäkin, ei varmaan ikinä ole ollut niin eteenpäin potkittava kisoissa, yleensä kun saa vain pidätellä. Verkkahypyt oli kaikki huonoja. Tai no, eka pikkuristikko oli hyvä. :D Mutta kaikki muut oli huonoja, joko puri kiinni niin ettei kuunnellut pidätteitä -> ajautui liian lähelle estettä, huono hyppypaikka, huono hyppy. Tai sitten oli niin tahmea lähestymisessä, ettei kuunnellut pohjetta -> jäi liian kauas, huono hyppypaikka, huono hyppy. Mummeli myös kielsi kaksi kertaa verkassa, mitä se ei ole ikuisuuteen tehnyt. Kun sitten lähdin verkasta niin tiesin jo valmiiksi, että rata ei tule menemään hyvin. Olen 9 vuotta ratsastanut Elviiraa ja tunnen sen niin hyvin, että tiesin jo ekasta hypystä (ristikon jälkeen) että se ei ole tänään hyvä. 

Radasta ei ole sen enempää sanottavaa.. :D Ekan esteen yli runnoin mummelin vähän väkisin, tuli tosi tahmeasti lähestymisen. Sen esteen jälkeen patistin kunnolla eteen, jos vähän heräisi. 2. esteen se hyppäsi paremmin, ei sekään normaalia Elviiraa ollut, mutta vähän parempi. Siitä oli suhteutettu suora linja 3. esteelle ja tunsin 10 metriä ennen 3.estettä, ettei Vimpu tule menemään siitä yli. Se osaa olla kyllä pirun jääräpäinen kun päättää ettei mene. Aivan sama mitä selässä tekee, niin se ei mene. Siihen siis kielto. Koitin taas patistaa eteenpäin reilusti ja lähestyttiin uudestaan. Sama juttu uudestaan, tunsin jo paljon ennen estettä että se ei tule menemään yli, ja toinen kielto. Lähestyin kolmannen kerran ja runnoin kannukset kylkiin että menisi esteestä yli. Kolmas kerta toden sanoo, ja siihen tuli jopa ihan ok hyppy. Olisin saanut jatkaa radan loppuun asti, mutta lopetin tuohon. Seuraavaksi olisi ollut edessä sarja ja tiesin että se olisi kieltänyt siihenkin. 

En myöskään halunnut turhaan lähteä runnomaan sitä mistään, sillä Elviira ei tee tuollaista vain huvikseen. Se ei ole tyhmä eikä ilkeä, sillä on aina jokin syy miksi se ei hyppää koska kuitenkin tykkää hyppimisestä niin paljon. Kummallista miten hevonen voi kaksi viikkoa sitten kisoissa olla täydellisempi kuin ikinä ja seuraavissa huonompi kuin ikinä :DD

Sävyn 90 oli tasaisempi kuin 80. Ratsastettavuus oli aika samanlainen kuin 80, mutta nyt oli vähän enemmän omaa moottoria alla ja niinpä rata oli sujuvampi. Tempo pysyi myös aika hyvin samana läpi radan. Sarja oli edelleen hankala. 80 radalla b-osalle tuli himosuuri hyppy, kun Sävy ei kuunnellut pohjetta kun koitin patistaa eteenpäin nähdessäni välin jäävän pitkäksi. Nyt 90 radalla kävi päinvastoin. ;) Sävy tuli tosi hitaasti a-osalle ja koitin heti patistaa eteenpäin, jotta ehtisi venymään tarvittavan määrän. Sävy kuitenkin tunki jonkun puolikkaan askeleen lisää väliin, koska joutui viimeksi hyppäämään niin kaukaa. No, keräsi kuitenkin kinttunsa hyvin eikä tullut puomeja mukaan. Sävy alkoi hiukan väsyä parilla viimeisellä esteellä. Viimeisen okserin se tulikin niin pohjaan, että takajalat otti takapuomin mukaan kun hyppy lähti liian paljon ylöspäin. Harmittavasti siis pikkukolahdus johti siihen ettei saatu toista ruusuketta. ;) Noh, paremmin meni kuin olisin uskonut ja tästä on tosi hyvä jatkaa!! :)

Hyvin mahtuis 110 trippeli alle! :D

KAIKKI KUVAT © JENNI SANTANEN

Kiitos kuvista!

# 29 - Ville hyppää toisen kerran

Perjantaina ratsastin Villen, tämä oli nyt meidän kolmas yhteinen kerta ja Villen toinen hyppykerta. :) Mentiin kentälle ja Anne varoittelikin että ulkona (varsinkin juuri tuolla kentällä) Ville on aika paljon säpäkämpi kuin maneesissa. Tuo kyseinen kenttä (ainut tallin kolmesta kentistä jossa on esteet) on vielä sellainen jossa Ville pääsee välillä riehumaan vapaana, niin se yhdistää paikan ehkä siihenkin. :D

Hevonen pysyi kuitenkin ihan hyvin käsissä, vähän se poukkoili ja säpsyi varsinkin alussa kun näki jotain hurjaa. Esim. tuulessa heiluvat sähkölangat ja penkille jätetyt takit oli aikas hurjia. Ja ympärillä kävelevät hevoset.. Siis TALLILLA, HEVOSIA!? Ou mai gaad!!

Tehtiin ensin molempiin suuntiin ravissa ja laukassa verkkaa. Koitin saada Villen vaan rauhoittumaan ja kuulolle. Tehtiin niin monta kertaa voltteja pelottaviin paikkoihin, että niistä voitiin mennä ohi yhtä rauhassa kuin muistakin paikoista. :D Anne laittoi kentälle kaksi pikkuista ristikkoa ja tultiin ne molemmat ensin ravissa. Tosi kiemuraisia lähestymisiä oli, mutta yli mentiin kuitenkin joka kerta. :)

Sitten tultiin laukassa myös molemmissa suunnissa. Ristikot pidettiin koko ajan tosi pikkuisina, niitä ei nostettu kertaakaan. Ekan kerran kun tultiin vasemmasta kierroksesta niin Ville olikin lähdössä oikealle esteen jälkeen, vaikka ihan selkeästi oltiin ympyrällä. Onneksi kuitenkin ehditiin kääntyä hyvissä ajoin ennen aitaa samaan suuntaan, eikä siitä tullut suurempaa ongelmaa. :D

Pääasiana oli saada sujuvia lähestymisiä, niin että suurin mutkittelu jäisi pois. Hyppypaikat oli tosi hyviä, Ville kuunteli hienosti avut ja tulikin melkein aina ihan nappipaikkaan. Pari kertaa Ville suhaisi esteen ohi, mutta en komentanut niistä, koska ei ollut sellainen "hää hää, enpäs menekkään", vaan jotenkin valui vaan ohi. Kun ratsastin oikein huolellisesti ja korjasin heti kun hevonen alkoi venkuroida, niin ei ollut mitään ongelmia.

Kun saatiin molempiin suuntiin pari sellaista lähestymistä, ettei suurempia mutkia tullut matkaan ja paikat olivat erinomaiset, niin lopetettiin siihen. Taas olin tyytyväinen ja Villekin vaikutti koko ajan oikein iloiselta, eikä ainakaan selvästi stressaa mitenkään hypyistä. :) Tästä on taas hyvä jatkaa, jospa vaikka kohta päästäisiin vähän valvovan silmän alle niin saisin vinkkejä tekemiseen!

# 28 - Hieno Mummeli

Sunnuntaina oli Raision kisat Alvan tallilla. Elviira tuntui heti verkasta asti tosi hyvältä, itseasiassa paremmalta kuin pitkään pitkään aikaan. Se kuunteli pidätteet ja pysyi tosi hyvin alla, vaikka olikin ihan täpinöissään. Verkka oli tuttuun tapaan aika pehmeä, tuolla se tuppaa menemään aina tuollaiseksi mössöksi. Esteiden edustat oli kuitenkin onneksi ihan hyvät. En ottanut kuin pari hyppyä pystylle ja pari okserille, juurikin pohjan vuoksi. Itse kisakentällä pohja oli paljon parempi ja vaikka koko aamun oli satanut, oli kenttä pysynyt hyvässä kunnossa eikä ollut liukas!

Myös rata sujui erinomaisesti. Itseasiassa Elviira oli parempi kuin ikinä ennen, 9 vuoden aikana. :D Wihii! Se kuunteli kaiken mitä pyysin, eteenpäin ja pidätteet. Pari hyppyä jäi vähän lähelle kun aloin pidättää vähän liian myöhään, mutta Mummeli kokosi hienosti jalkansa eikä edes kolistellut. Ehkä hän alkaa 17-vuotiaana vihdoin tajuta että kuskikin joskus tajuaa tästä hommasta jotain ja sitä kannattaa silloin tällöin kuunnella niin homma helpottuu.. ;) Mahtava fiilis oli radan jälkeen! <3 Luokassa sijoittui 11 ratsukkoa, yhteensä lähtijöitä oli 38 ja me oltiin 15. Harmittavasti muutama sekunti jäätiin ruusukkeesta, mutta olen kyllä tosi tyytyväinen meidän rataan!

Kerrankin ei mennä ihan puomeja hipoen. :) Mun mummo <3

Meidän yhteiskirjain ;) Ja huomatkaa mun uus hieno paita! :D

*****

Koulussa meillä on ollut hirveä kiire. Ajattelin, ettei nämä viimeiset päivät ja viikot voi olla sen rankempia kuin vielä kuukausi sitten. Olin pahasti väärässä... :D Ollaan tehty portfoliota, joka tehtiin ifolor-kirjana, samoin kuin Nykytaide- kurssin lopputyö. Useiden kurssien lopputyöt, keittiönäyttelyä varten asetelmakuvia, koulun lehteä varten on ollut kuvauksia ja kirjoittamista (minulla onneksi vain kuvausta)... ja tähän päälle vielä normaalit tunnit. HUHHUH mää sanon! Onneksi nyt tulee neljän päivän miniloma, en ajatellut tehdä yhtään mitään kouluun liittyvää tuolloin. :D Nyt on tosiaan neljä koulupäivää jäljellä enää.. Huominen ja ensi viikolla ti-to. Äkkiä se aika taas on mennyt eikä edes vielä tunnu siltä että tämä olisi loppumassa. Ensi viikon perjantaina (25.4) on sitten jo päättäjäiset. :o

Töitä olen kovasti koittanut etsiä, melkein joka päivä olen mol:ia selannut, mutta ei niitä töitä vain ole... Haetaan paljon mm. sairaanhoitajia, lähihoitajia, puhelinmyyjiä yms. mutta ei mulle mitään. :( Nyt onneksi sain isältä vähän töitä kun hän tarvitsi apua omissa töissään, kävinkin eilen (tiistaina) vähän opettelemassa ohjelmien käyttöä.. :) Toimitilaa studiolle on myös etsitty, mutta sekin on vielä aikalailla auki koko homma. Saa nyt nähdä mitä tässä tapahtuu seuraavaksi. :)

*****

Viikonloppuna tein myös ensimmäisen perhekuvaukseni. Meillä oli kaikilla tosi hauskaa, ja olen lopputulokseen tosi tyytyväinen. Ja niin oli asiakaskin. :) Tässä muutama kuva kyseiseltä keikalta.

#23

Nyt onkin kirjoittelu jäänyt ikävän vähälle, ei ole vain ehtinyt. :(

Viime viikolla hyppäsin Sävyllä. Keksittiin hieno polvisuoja mulle ettei taas polvet pamahtele tolppiin, edelleen kun oli mustelma.. :D Laitettiin alimmaksi pintelipatja, sen päälle takasuoja ja pintelillä paketti kasaan. :D Hahah, se oli tyylikkään näköinen! Harmi kun ei tullut kuvaa otettua, täytyy muistaa ensi kerralla. :D No, sitten asiaan. Meillä oli yhden ja kahden askeleen sarjat sekä yksittäinen okseri. Polvisuojalle tuli heti toisella sarjan ylityksellä käyttöä kun mentiin huti.. Kyllä oli hyvä, yhtään ei sattunut! :D Aluksi Sävyllä oli tosi paljon virtaa, varmaan siksi kun oli kaksi viikkoa edellisestä kerrasta. Hyppäsi aivan kummallisia hyppyjä, paikat ei sopinut ja oli muutenkin kauheaa sähläystä. Ryykäsi esteille taas niin paljon ettei minulla ollut mitään toivoa saada hyppypaikkoja kohdilleen.. Kun suurimmat energiat oli käytetty niin rupesi taas sujumaan paremmin. Pari viimeistä rataa oli jo ihan sujuvat ja tuntui huomattavasti paremmalta kuin alkusähläys. Okserille tuli muutama tosi hyvä ja pyöreä hyppy.

Armyn ratsastin myös yksi päivä. Se oli aika könkkö, aluksi molempiin suuntiin mutta pahemmin oikeaan. Ei taipunut, vaan puri vastaan ja kulki niska vinossa. Volteilla oli myös tosi epätasainen ja jäkitti vastaan kaikessa. Tehtiin väistöjä ja nekin oli tosi työläitä oikealle päin, vasen sujui ihan ok:sti. Laukattiin aika paljon kun yleensä sen jälkeen A rupeaa liikkumaan paremmin. Parani kyllä, mutta ei silti ollut ihan normaali. Syy selvisi kun tallin omistaja tuli maneesiin ja kertoi, että Armyllä oli ollut poistumassa oleva paise toisessa etu(?)kaviossa. Sille ei ollut tarvinnut tehdä enää mitään, mutta siinä syy. Voi Arskaa.. :(

Huomenna, lauantaina, lähden Vimpulan kanssa pitkästä aikaa maastoon. Ihanaa päästä ihan yksin metsään mummelin kanssa! Sunnuntaina lähdetään kisoihin, iih! :D Ratulla on seurakisat ja lähdetään hyppäämään hurja 80cm luokka. ;) Jos tänä kesänä vaikka kävisi useammat kuin yhdet kisat mummelin kanssa, riippuen missä kunnossa jalat pysyy ja miten treenit sujuu. :) Ratun talli on sopivan lähellä ja maneesi on hyvän kokoinen, sekä valoisa, joten sieltä on hyvä aloittaa.

Mummeli sai uuden kaverin. :)

Ainiin, Omppulikin on käynyt pari kertaa tallilla jo mukana, jotta tottuu hevosiin. Hän on vähän turhankin itsevarma hevosten lähellä, voisi kyllä kunnioittaa vähän enemmän. Eka hevonen jonka hän näki läheltä oli meidän mummeli, koska tiesin että se rakastaa pikkuisia ja luotin siihen että Vimpu ei tee mitään tyhmää jos Omppu vaikka alkaisi haukkumaan tms. Omppu ei edes tuntunut tajuavan että vieressä oli iso hevonen. :D Samantien se meni haistelemaan ja olisi mennyt ihan jalkoihin, mutta hihna otti ikävästi vastaan.. :) Hyvän tallikaverin taidan siis saada. :D Heinä myös tuntui maistuvan!

•••••

Naapureihin ja muihin lähitalojen asukkaisiin on kummasti muuten nyt tullut tutustuttua kun koira saapui. :D Ennen oli hyvä jos joku moikkasi ja nyt melkeen kaikki hymyilevät ja huutelevat heippaa kun pennun kanssa on ulkona. Kumma vaikutus pienellä pennulla ihmisiin. Omppu on saanut myös tutustua moniin uusiin ihmisiin kun osa ohikulkijoista haluaa rapsutella. :)

Kaikki herkuttelemassa. :)

Vanhempieni kissatkin ovat jo joutuneet kärsimään koiran saapumisesta muutaman kerran.. Omppu on nyt pari kertaa ollut siellä mukana ja voi sitä reagtiota! :D Samppa juoksee heti keittiötason alle piiloon, koska koira ei pääse sinne. Siellä se sitten murisee ja maukuu hassusti (en ole ikinä ennen kuullut tuollaisia ääniä siitä lähtevän). :D Mosse-täti on käyttäytynyt yllättävän hyvin. Se lähinnä katselee kauempaa ja pörhistelee karvojaan. Jos Omppu lähtee menemään kohti niin sitten pitää paeta. Mosse sentään suostui syömään leikkelettä koiran nukkuessa lähettyvillä, toisin kuin arkajalka-Samppa.. :D

Nallen kanssa päiväunilla.

Kukkuuu!

Meidän pitäisi varmaan hankkia eteisen ja olohuoneen välille portti Omppua varten. Se on meinaan ruvennut syömään kissanhiekkalaatikosta. -.- Ei ole kovin terveellistä kun siinä tulee hiekkaa niin paljon mukana mahaan. Lisäksi se on todella ällöä kun pissapaakkuja ja kakkajälkiä on joka puolella.. Tämä ei ole ongelma silloin kun joku on kotona, ei oikeastaan edes yritä mennä sinne. Mutta heti kun ovat kolmestaan niin tunkee hiekkalaatikkoon. Portti auttaisi tuon hiekkalaatikkojutun lisäksi siinä, ettei pentu pääsisi vessaan/suihkuun. Ollaan nyt pidetty muutamia kenkiä siellä oven takana piilossa, mutta kun lähdetään pois niin Ronja tietysti avaa oven ja kengät löytyvät kotiin tullessa Ompun pediltä. -.- Muuten poika on ollut nätisti yksin ollessaan, ilmeisesti nukkuu suurimman osan ajasta. Yleensä on vain yksi tai kaksi pissaa kun on ollut 6-7 tuntia yksikseen eikä muutenkaan näy mitään stressin merkkejä. Hyvä niin. :)

Ruoka-alusta ei ilmeisesti ollutkaan hyvä.. :D

# 21 - Uusi lapsi saapuu kotiin

Torstaina lähdimme aamulla ajamaan Raaseporia kohti. Olimme perillä puoli 12 aikoihin ja siellä se meidän napero odotti :) Pennut olivat paljon vilkkaampia kuin silloin kun kävimme ekan kerran katsomassa. Hännät heiluivat kauheaa vauhtia kaikilla :D Katsoimme siinä vielä paperiasiat yms. kuntoon ja lähdimme ajamaan kotiinpäin.

Omppu oli hienosti autossa. Nukkui melkein koko matkan mun sylissä. :) Loppumatkasta alkoi tulla vähän tylsää kun matka kesti kuitenkin reilu puolitoista tuntia. Hän sitten mutusti mukaan saamaansa nallea loppuajan lattialla.

Kotiin kun tultiin niin kisut tulivat (kuten aina tulevat) juosten vastaan. Sitten he kohtasivat suuren järkytyksen :D Ronjaa en ehtinyt edes nähdä kun se jo pinkaisi pois paikalta kuten odotettavissa oli. Mila sen sijaan haisteli hetken aikaa kunnes Omppu tuli kunnolla sisälle. Sitten hänkin totesi paremmaksi juosta karkuun tuota kammotusta. :)

(Pahoittelen videon laatua ja tärisevyyttä, mutta ymmärrätte varmaan..? :D Milan ilme on mahtava! :D)

Milaa kyllä kiinnosti kauheasti tulla katsomaan Omppua alusta asti. Joku 30min oltiin oltu kun neiti jo hiipparoi haistelemaan Ompun häntää, turvallisesti takaapäin ja pöydän alta. :D Ronja vietti koko ensimmäisen päivän makkarissa sängyn alla, senkin lurjus. -.- Tässä Milan eka haistelu:

Yöt ovat menneet hyvin. Ei ole paljon vinkumista kuulunut, vaan kaveri nukkuu hyvin. Herää kaksi kertaa yöllä, ekan kerran 1 aikoihin ja toisen kerran puoli 7. Silloin ollaan käyty ulkona, jos ollaan ehditty ennen kuin pisu tulee jo. :) Paperi on kelvannut hyvin alustaksi, vaikka välillä meneekin ohi niin yleensä osuu ihan oikeaan paikkaan.

Nyt kisutkin on jo vähän alkaneet tottua koiran olemassaoloon ja molemmat ovat jo ihan kunnolla haistelleet Ompun kanssa nenäkkäin. Ronja pysyttelee edelleen jossain vähän etäämmällä tai ainakin ylempänä (tuolilla, sohvalla tai kiipeilytelineellä), mutta Mila uskaltaa jo juoksennella maantasalla. Aina kun koira nukkuu niin molemmat tytöt hiipparoivat esiin ja haistelevat Ompun leluja ja joskus myös koiraa itseään.

Ronjakin jo kyylää :)

Vesi on Ompun mielestä muuten tosi hauskaa. Kun kävin perjantaina aamulla suihkussa niin Omppu tuli sinne myös. Se käveli suoraan suihkun luokse, ei suoraan alle mutta siihen sivuun niin että oli aivan märkä. :D Hän myös tykkää lilluttaa tassujaan vesikipossa ja juo niin että makaa kipon edessä ja pitää tassuja vedessä. Taitaa tulla aika kova uimari pojasta!

•••••

Sunnuntaina taas hypättiin Sävyn kanssa. Sävy oli alusta asti hyvin kuulolla ja pidätteet meni hyvin läpi. Hypättiin ensin yksittäisenä muutamaa pystyä, hypyt tuntui hyviltä ja hevonen oli koko ajan kuulolla. Kun hevonen toimi noin hyvin, eikä lähtenyt ryntäämään heti kun näki esteen, niin koitin ehtiä myös keskittyä omaan istuntaani ja siihen, että lähestyisimme keskelle estettä eikä oikeaan reunaan. Nyt myös hyppypaikat oli järkeviä.

Hypättiin myös yhden laukan pysty-okseri sarjaa tällä kertaa. Pystynä oli portti ja sen päällä puomi. Ekan kerran kun tultiin sarjalle, niin Sävy hoksasi vasta juuri ennen hyppyä että siellä olikin portti ja nosti kinttunsa varmuuden vuoksi oikein kunnolla yli. Hyppy lähti siis niin paljon ylöspäin, että väli jäi todella hankalaksi kun ei juurikaan edetty. Toisella yrittämällä sujui paremmin kun pystylle tuli normaalimpi hyppy. Joka kerta sarja oli kuitenkin hiukan vaikea, sillä Sävy jarrutti aina pystylle niin voimakkaasti että väli jäi aina pitkäksi. Eka kerta kun sai ratsastaa oikein kunnolla eteenpäin :D Sävyn omistaja kyllä oli kertonut että sarjat on sille aina juuri tuon takia hankalia. Kummallista että vaikka muuten mennään kovaa niin sarjalle hissutellaan! Hypättiin pieniä, muutaman esteen ratoja aika paljon ja koko ajan Sävy kuunteli hyvin.

Lopuksi mentiin vielä viiden esteen rata. Esteet oli muuten vähän vajaa 90cm, paitsi sarjan b oli varmaan n.80cm. Se ei ensin mennyt ihan putkeen. Ekalle pystylle tuli huono hyppy ja Sävy meni siitä vähän sekaisin kun puomikin tuli mukana. Niinpä se kielsi sarjan a:lle. Aloitettiin kokonaan alusta ja sitten sujuikin paljon paremmin. Hypyt olivat hyviä ja rata oli todella tasainen, jes! Sarjakin sujui tällä kertaa ihan mallikkaasti jo. Tultiin vielä pelkkää sarjaa pari kertaa, ihan vain että se alkaisi sujumaan paremmin. Ekalla kerralla Sävy kielsi jostain syystä b-osalle, en edes tiedä miksi kun a:lle tuli ihan hyvä hyppy. Niinpä se taas meni esteen oikealta puolelta ohi ja jälleen mun polvi tärähti kunnolla tolppaan. Tultiin uudestaan ja sitten meni taas ihan hyvin kun pidin vaan ulkoavut todella tiukkoina.

Nyt on taas polvi vähän sininen ja turvonnut, onneksi ei menty enää toiste ohi ja tolppaa päin. ;) Luultavasti tuli jo tuosta yhdestä noin kipeäksi kun polvessa on varmaan vähän vanhaa vammaa jäljellä vielä. No, tällä kertaa se ei ole onneksi yhtään niin kipeä ja jalkakin taipuu!

# 20 - Paljon ratsastelua

Lauantaina ratsastin Armyn. Tehtiin alkuun väistöjä, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Loivalla kolmikaarisella vähän ylitaivutin. Army tunki peppua aika paljon sisällepäin, varsinkin vasemmassa kierroksessa ja enemmän laukassa kuin ravissa. Mentiin suoria linjoja, jotta sain hevosen suoraksi. Laukassa se oli todella vaikeaa, koska tunki niin paljon sisälle. Laukka ei myöskään pyörinyt kovin hyvin vaan sekin vaati paljon työtä. Ihan kiva Arska, vaikkakin vähän laiska. Kyllä se liike siitä sitten aukesi lopulta! Suorempanakin liikkui lopuksi, mutta edelleen yritti välillä tunkea peppua sisälle.

Sunnuntaina hyppäsin Sävyllä. Ei mennyt ihan yhtä hyvin kuin viime viikolla. Voi olla, että Sävy oli vähän väsynyt kun omistaja oli ollut tunnilla lauantaina. Sävy ei oikein jaksanut keskittyä ja kaahotti. Tunki välillä taas kauheasti oikeaan reunaan, mutta kieltoja ei sentään tullut. Meni ihan ok:sti, mutta viime viikonloppuun verrattuna aika huonosti ;)
Tehtiin aluksi pääty-ympyrällä kahta kavallettia. Väliin tuli kolme laukka-askelta. Tämä oli aika hankalaa, sillä Sävy kuumeni ympyrällä pyörimisestä melkoisesti. En tiedä eikö se jaksanut keskittyä kun oli niin pikkuisia kavalletteja, vai eikö se tajunnut mitä olisi pitänyt tehdä, kun ei meinannut saada jalkojaan järjestykseen välissä. Se oli aika sähläämistä. Kuitenkin kun mennään esteillä suhteutettuja niin askeleet sopii ihan hyvin, että en sitten tiedä miksi näillä oli niin vaikeaa. :D

Tehtiin taas linjoja, kolmen ja neljän laukan välillä, sekä vähän tiukempia käännöksiä. Pari estettä oli pitkällä suoralla, joka tuotti taas ongelmia, sillä kun Sävy tajuaa että mikä este hypätään ja se on pitkällä suoralla niin se ampaisee aikalailla, eikä mulla ole mitään tehtävissä. Onneksi se sentään ymmärtää hypätä suht järkevästä paikasta. Tässä ratoja mitä mentiin:

Päädyssä pienet ovat kavalletit.

Maanantaina olin mummelin kanssa valmennuksessa pitkästä aikaa. Ei olla hypätty pariin kuukauteen, ja sen kyllä vauhdista huomasi.. ;) Puri kiinni oikeaan taas ihan huolella ja pidätteet ei aluksi oikein menneet läpi. Aloitettiin tunti sillä, että hyppäsimme pientä pystyä ja pidimme hevosia koko ajan ravissa tai laukassa. Ideana oli, ettei aina vain nosteta laukkaa ja suunnata samantien esteelle, vaan että hyppyvuoroja ei ollut ja teimme omaan tahtiin. Laukan piti ensin olla hyvä, sitten hypättiin este jolla vaihtui suunta. Tämän jälkeen laukattiin taas niin kauan että oli hyvä ja vaihdettiin suunta itsenäisesti. 

Koko tunnin ajan piti muutenkin yrittää pitää hevosia ennen suoritusta liikkeessä ja valmistautumiseen sai käyttää rauhassa aikaa. Esteiden välissä sai myös tehdä voltteja tai siirtymisiä, jos se oli tarpeellista kontrollin säilymisen vuoksi. Aika poikkeuksellinen tunti siis! Elviira hyppäsi todella hyvin ja pikkuhiljaa se alkoi rauhoittuakin. Ponnu oli napakka ja mamma oikein pihisi intoa kun pääsi lempipuuhansa pariin taas tauon jälkeen :)

Se on kuitenkin jostain syystä nyt ruvennut välillä "kieltämään". Toisin sanoen se hidastaa joku 15m ennen estettä ja vaan hyytyy. Ei auta vaikka tekisin mitä, niin jääräpäisesti se sen tekee. Elviira ei ole mikään tyhmä ja se ei tee tuollaista huvikseen tai ilkeilläkseen, joten ollaankin nyt ihmetelty että mistä tuo johtuu. Eilen tultiin siihen johtopäätökseen, että jos askel ei näytä osuvan täysin nappiin niin se tekee mielummin noin kuin hyppää huonosta paikasta. "Vanhuuden" oireita..?? Vaikkei mummeli nyt ole kuin 16-vuotias, niin voi olla että ikä alkaa kuitenkin jo vähän painaa. 

Sikäli tuo on vain outoa, että se kuitenkin hyppää välillä hyvinkin läheltä, pienen hypyn ja kuitenkin lähtee kauempaakin, niin miksi sitten joillakin esteillä ei voi tehdä samaa? Se on meinaan aina sitten valmennuksen ajan se sama este, jolla tuota tekee eikä millään muulla. Eikä se mistään voi kipeäkään olla kun on muuten niin innoissaan ja hyppää superhyvin. Voi mummelia.. :)

Mentiin muuten aluksi myös ravi- ja laukkapuomeja. Elviira ei ole koskaan ollut hyvä puomeilla ja kaiken lisäksi sen lyhyen askelen vuoksi kaikki välit on aina sille vaikeita jos ne on normaalin mittaisia. Niinpä se taas kompuroi niillä ja kerran se kompastui oikein kunnolla. Niin että mun niskasta kuului kauhea rusahdus kun pää notkahti taaksepäin. -.- Hiukan aikaa niska tuntui inhottavalta, mutta sitten unohdin jo valmennuksen aikana koko jutun.

Kun olin lähdössä kotiin niin alkoi tuntua kun niska alkoi jumiutua ja pieni särky iski. Sellaisena se pysyi illan. Tänään (tiistaina) aamulla kun heräsin, niin oli aivan järkyttävä jumi niskassa. Pää ei käänny kunnolla ja aamupäivällä iski myös kauhea särky niskaan ja ohimolle asti. Huoh.. Luultavasti trapeziuksen yläosa on venähtänyt ihan kunnolla, siltä se ainakin tuntuu kun siinä se kipukin on.

"Urheilija" ei näköjään tervettä päivää näe.. :D Juuri kun juhlin eilen että pääsin kiipeämään hevosen selkään ilman jakkaraa, niin ettei polveen ihan hirveästi koskenut niin heti tuli jotain uutta tilalle.. Hohhoh.

Tänään menen vielä hölköttelemään Armyn kanssa, katsotaan mitä saan tehtyä. Varmaan otetaan aika kevyesti.. Siihen päälle pitäisi vielä tehdä iltatalli. Varmaan aika rampaisen näköistä kun kumartelen ja kääntyilen niska suorana. ;)

TÄÄLTÄ voitte muuten lukea Sävyn mietteitä uudesta kuskista. :D

# 18 - Hyppäämässä

Eilen oltiin taas Sävyn kanssa pomppimassa. Aloiteltiin suhteutetulla pysty-pysty-linjalla. Siihen tuli vähän outoja hyppyjä eikä askeleet sopineet väliin kun oli niin paljon mutkia ja säätöä välissä.. :D Kyllä se siitä sitten alkoi muutaman toiston jälkeen sujua paremmin.

Tämän jälkeen siirryttiin muihin linjoihin. Ne sujuivat paljon paremmin. Luultavasti sen takia, että niissä sai kaarteen kanssa sovitettua askeleet paremmin. Nämä linjat, eli pysty-pysty ja pysty-okseri sujuivatkin tosi hyvin. Niihin tuli hyviä hyppyjä ja paikat tulivat yleensä juuri nappiin. Nyt Sävy alkaa selvästi myös jo luottaa siihen että pääsee esteistä yli. Ei ole enää pakko lähteä ihan puskasta vaan ryntäämään heti kun sen seuraavan ylitettävän esteen näkee.

Minun on jo huomattavasti helpompi olla kyydissä ja hyppypaikat on paljon helpompi nähdä kuin ennen. Tietysti nyt on oppinut tuntemaan hevosen paremmin ja alkaa tietää millaisia ratkaisuja kannattaa tehdä jos ponnupaikat eivät ihan ole kohdallaan. Aluksi suurin ero Sävyn kanssa oli siinä, että oma hevoseni Elviira tulee aina mielummin lähelle kuin hyppää kaukaa. Olen siis tottunut siihen, että se saattaa hyvinkin tunkea kahden askeleen sarjaan kolme askelta. Sävy taas hyvin hyvin harvoin tulee lähelle. :D Se lähtee mielummin kaukaa.. Välillä jopa "hölmösti" kaukaa. Vaikka paremmin askel sopisi jos ottaisi yhden lyhyen askelen lisää, niin se lähtee mielummin puolitoista askelta liian kaukaa. No, ehkä tämä asia fiksaantuu pikkuhiljaa. :D Pääasia että menee yli, eikä stoppaa tai mene ohi!!

Sävy oli aika kuumalla tuulella, mutta avut meni kuitenkin suht hyvin läpi. Hiukan se taas tunki oikealle ja sen puolen apujen kanssa saakin olla aika tarkkana. Kerran meni okserista ohi juuri oikealta, mutta onneksi sain asian korjattua eikä lisää ohituksia enää tullut (ja tolppakaan ei lähtenyt mukaan;)). Linjoilla se pysyi aika hyvin suorana.

Lopuksi mentiin vielä ratana kaikki esteet. Rata tuntui hyvältä, vaikka vauhtia kyllä löytyikin :D Ekalta pystyltä vähän ryykäsi okserille, mutta onneksi askelia tuli kuitenkin oikea määrä. Hyppy jäi vähän laa'aksi ja siitä lähti puomi mukaan. Loppurata sujui ongelmitta. :)

Täytyy kyllä sanoa, että ollaan aikamoista vauhtia kehitytty. Ensimmäisen hyppykerran ja eilisen ero on aikamoinen! Oikeastaan tuntuu että alla olisi ihan toinen hevonen. Onneksi näin, sillä se ensimmäinen kerta ei ollut mitenkään ruusuinen ;) Nyt on hyvä fiilis ja tästä on hyvä jatkaa taas ensi sunnuntaina. Ken ties lähdetään keväällä testaamaan jotkut pikkukisat..? Who knows! :D

Ps. Eikös ollut hienot piirrustukset? ;D

# 16 - Uusia kursseja ja viime viikon hyppelyt

Viimeinen viikko on mennyt aikalailla koulutöiden parissa. Jonilla on ollut iltaviikko, joten me ollaan kisujen kanssa oltu kolmestaan kotona. Tallilla en ole tällä viikolla käynyt, koska auto on tosiaan ollut Jonilla, niin kulkeminen on aika hankalaa. Pitäisi muuttaa Piikkiöön niin homma helpottuisi kummasti ;)

Nyt on taas monta uutta kurssia alkanut joululoman jälkeen: Photoshop AB (hieman "kehittyneempää" photarin käyttöä kuin edellinen kurssi), Valaisu, Nykytaide, Dokumenttivalokuvaus ja Valokuvaus elinkeinona: Valokuvaajan työ.

Valaisukurssia meillä on ollut vasta yksi päivä, mutta se oli todella mielenkiintoista. Sitä kurssia olin vähän odotellutkin jo! Aloitettiin se tunti kokeilemalla salamaa ja siinä eri asetuksia. Kokeiltiin erilaisia heijastuspintoja ja miten salaman teho ja kääntö vaikuttaa kuvaan. Sen jälkeen otettiin mukaan orjat (kamerasta irrallinen salama), ensin yksi ja sitten vielä toinen. Ensin opeteltiin synkronoimaan orjat masteriin (kamerassa kiinni olevaan salamaan), mikä oli todella helppoa Canoneilla, mutta Nikonien kanssa tuli vähän ongelmia.. God dammet ;) Orjilla sitten koitettiin erilaisia valaistuksia ja masterista oli tehot melkein nollissa. Tuo homma oli todella kivaa! Saa aivan erilaisia kuvia kun saa salamat suunnattua juuri niinkuin haluaa.

Nykytaiteen ensimmäinen kurssi meillä oli tänään, perjantaina. Saatiin etukäteistehtäväksi etsiä jokin kuva, joka on sävähdyttänyt meitä jotenkin. Kuva ei saanut olla itse ottama, muuten mikä vain kelpasi. Itse otin erään kuvan, jonka löysin ihan muutama päivä vai viikko sitten. Löysin kuvan kuvat.fi-sivuston yhteisökuvista ja ihastuin siihen heti. Siinä oli vanha saabi, jonka päällä kasvoi jo vähän sammalta. Tausta oli pelkkiä viiruja, näytti vähän siltä kuin metsä tai taivas putoaisi. Vaikuttava otos :) Niistä saatiin sitten jatkotehtäviä, saas nähdä mitä saan aikaiseksi ;)

Nyt on kivan paljon kuvauksia myös tulossa, jee! :) Sunnuntaina kuvaillaan Kirsin kanssa. Siitä tulee varmaan yksi parhaista kuvauksistani tähän asti, jos rekvisiitoista voi mitään päätellä! ;D Sitten on vielä ainakin neljät muut kuvaukset sovittuna tuleville viikoille. Kivaa! :)

Muutama talviotos:

Sävyllä hyppäsin taas viime viikonloppuna. Maneesissa oli muutama muu samaan aikaan, ja sen kyllä heti huomasi. Sävy väistää aika herkästi muita hevosia ja kiihdyttää vauhtia jos joku vaikka tulee vastaan tai menee ohi. Nyt kun oli hypätessä muita samaan aikaan, tämä tarkoitti sitä että tamma saattoi toisen hevosen lähestyessä siirtyä oikealle päin tai kiihdyttää vauhtia ennen estettä. Tämä hankaloittaa tietenkin minun hommaani, koska hyppypaikkaa on hankala arvioida kun hevonen mutkittelee alla. Muutama hyppy lähtikin taas aika kaukaa ja muutama este hypättiin todella reunasta tuon väistämisen vuoksi.

Sitten kun ei ollut muita ihan vieressä niin sujui oikein mallikkaasti! Alkaa selvästi yhteistyö sujua, sillä alkaa tuntua koko ajan paremmilta hypyt ja kaikki muukin. Pidätteet menivät oikein hyvin läpi ja Sävy alkaa jo malttaa odottaa ennen esteitä. Ei myöskään rynni enää esteen jälkeen. Jos vauhti kiihtyy, niin antaa todella nätisti takaisinpäin. Videolta katsottuna kyllä alkaa näyttää jo melko tasaiselta menolta :) Vähän vielä ponnupaikat on välillä hakusessa, mutta kyllä se siitä.. :)

Sävyn helpompi hyppysuunta on oikea kierros. Silloin ei valu niin paljoa oikealle, vaan tulee itsestään keskemmälle estettä. Vasemmassa tuppaa vähän valumaan oikeaan reunaan. Tosin se voi osittain johtua omasta istunnastani. Jostain syystä olen tullut vähän vinoksi, oikea kylki on hiukan kasassa. Tosi ärsyttävää! Olen koittanut kauheasti nyt keskittyä siihen että istun suorassa, katson peileistä myös koko ajan. Tasaisella homma on parantunut jo huomattavasti, mutta hypätessä sitä on todella vaikeaa tarkkailla! On muutenkin niin paljon ajateltavaa ja keskityn vain ratsastamiseen, että helposti unohtuu ajatella koko vinoutta.. :/ Toivottavasti saan tuon ärsytyksen pian korjattua. En edes ymmärrä mistä se on yhtäkkiä tullut!? No, ei sentään enää ole mennyt ohi ja päin tolppia, polvi kiittää tästä ;) Tuosta tuli muuten mieleen, että vasemmassa polvessa on Yhä Edelleen pieni rinkulamustelma :D Kauanko siitä on kun törmäiltiin tolppiin..? 3vk..? :D 

Tässä vielä videota viime kerran hyppelyistä. :)