Hevonen pysyi kuitenkin ihan hyvin käsissä, vähän se poukkoili ja säpsyi varsinkin alussa kun näki jotain hurjaa. Esim. tuulessa heiluvat sähkölangat ja penkille jätetyt takit oli aikas hurjia. Ja ympärillä kävelevät hevoset.. Siis TALLILLA, HEVOSIA!? Ou mai gaad!!
Tehtiin ensin molempiin suuntiin ravissa ja laukassa verkkaa. Koitin saada Villen vaan rauhoittumaan ja kuulolle. Tehtiin niin monta kertaa voltteja pelottaviin paikkoihin, että niistä voitiin mennä ohi yhtä rauhassa kuin muistakin paikoista. :D Anne laittoi kentälle kaksi pikkuista ristikkoa ja tultiin ne molemmat ensin ravissa. Tosi kiemuraisia lähestymisiä oli, mutta yli mentiin kuitenkin joka kerta. :)
Sitten tultiin laukassa myös molemmissa suunnissa. Ristikot pidettiin koko ajan tosi pikkuisina, niitä ei nostettu kertaakaan. Ekan kerran kun tultiin vasemmasta kierroksesta niin Ville olikin lähdössä oikealle esteen jälkeen, vaikka ihan selkeästi oltiin ympyrällä. Onneksi kuitenkin ehditiin kääntyä hyvissä ajoin ennen aitaa samaan suuntaan, eikä siitä tullut suurempaa ongelmaa. :D
Pääasiana oli saada sujuvia lähestymisiä, niin että suurin mutkittelu jäisi pois. Hyppypaikat oli tosi hyviä, Ville kuunteli hienosti avut ja tulikin melkein aina ihan nappipaikkaan. Pari kertaa Ville suhaisi esteen ohi, mutta en komentanut niistä, koska ei ollut sellainen "hää hää, enpäs menekkään", vaan jotenkin valui vaan ohi. Kun ratsastin oikein huolellisesti ja korjasin heti kun hevonen alkoi venkuroida, niin ei ollut mitään ongelmia.
Kun saatiin molempiin suuntiin pari sellaista lähestymistä, ettei suurempia mutkia tullut matkaan ja paikat olivat erinomaiset, niin lopetettiin siihen. Taas olin tyytyväinen ja Villekin vaikutti koko ajan oikein iloiselta, eikä ainakaan selvästi stressaa mitenkään hypyistä. :) Tästä on taas hyvä jatkaa, jospa vaikka kohta päästäisiin vähän valvovan silmän alle niin saisin vinkkejä tekemiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti